Nimi: Mona
Malli: Dal Monomono
Ikä: 12
Syntymäpäivä: 7.5 (2015)
Kustomoinnit: 23 cm obitsuhypridi
Luonne: Poikatyttö. Useasti näsäviisas ja lapsellinen.
Lempiväri: Oranssi ja punainen
Lempiväri: Oranssi ja punainen
Pitää: Tietokonepeleistä, skeittaamisesta.
Ei pidä: Evasta, söpöistä ja tyttömäisistä asioista.
Menneisyys: Mona syntyi köyhään perheeseen. Perheellä oli valmiiksi jo poika, mutta he olivat halunneet tytön. Pojalla eikä Monalla ollut yhtään kaveria, joten he olivat aina yhdessä. Mona seurasi isoveljeään ja ihaili tätä. Hän halusi olla samanlainen kuin tämä.
Yhtenä iltana Mona heräsi kylmään tuuleen kasvoillaan. Ikkuna oli auki ja isoveli istui ikkunalaudalla heilutellen jalkojaan ulkopuolella. Sitten hän hyppäsi alas. Mona juoksi kyyneleet silmissä ikkunan ääreen ja katsoi ulos. Ketään ei näkynyt.
Poikaa etsittiin viikkoja, mutta turhaan. Vanhemmat päättivät lopettaa etsinnät. Ilman veljeään Mona alkaisi olla taas pieni prinsessamekkoihin pukeutuva tyttö - tai niin he ajattelivat.
Mona oli lukinnut huoneensa oven eikä tullut ulos. Hän pyöritteli käsissään veljensä lautaa.
"Se valehteli. Se lupasi opettaa minua. Ja sitten se hyppäsi ja katosi."
Mona lyyhistyi lauta käsissään sängylleen. Hetken itkettyään lauta houkutti Monaa liikaa ja hän päätti kokeilla. Mona juoksi ulos ja hyppäsi laudan päälle. Vauhti kiihtyi Monan potkiessa. Sitä hän ei kuitenkaan tiennyt minne oli menossa. Yhtäkkiä hän törmäsi johonkin, vanhempaan tyttöön oliivinvihreässä mekossa.
Muuta: Kolmas nukkeni. Liimajälki naamassa.
Ei pidä: Evasta, söpöistä ja tyttömäisistä asioista.
Menneisyys: Mona syntyi köyhään perheeseen. Perheellä oli valmiiksi jo poika, mutta he olivat halunneet tytön. Pojalla eikä Monalla ollut yhtään kaveria, joten he olivat aina yhdessä. Mona seurasi isoveljeään ja ihaili tätä. Hän halusi olla samanlainen kuin tämä.
Yhtenä iltana Mona heräsi kylmään tuuleen kasvoillaan. Ikkuna oli auki ja isoveli istui ikkunalaudalla heilutellen jalkojaan ulkopuolella. Sitten hän hyppäsi alas. Mona juoksi kyyneleet silmissä ikkunan ääreen ja katsoi ulos. Ketään ei näkynyt.
Poikaa etsittiin viikkoja, mutta turhaan. Vanhemmat päättivät lopettaa etsinnät. Ilman veljeään Mona alkaisi olla taas pieni prinsessamekkoihin pukeutuva tyttö - tai niin he ajattelivat.
Mona oli lukinnut huoneensa oven eikä tullut ulos. Hän pyöritteli käsissään veljensä lautaa.
"Se valehteli. Se lupasi opettaa minua. Ja sitten se hyppäsi ja katosi."
Mona lyyhistyi lauta käsissään sängylleen. Hetken itkettyään lauta houkutti Monaa liikaa ja hän päätti kokeilla. Mona juoksi ulos ja hyppäsi laudan päälle. Vauhti kiihtyi Monan potkiessa. Sitä hän ei kuitenkaan tiennyt minne oli menossa. Yhtäkkiä hän törmäsi johonkin, vanhempaan tyttöön oliivinvihreässä mekossa.
Muuta: Kolmas nukkeni. Liimajälki naamassa.
Amelia: MONA <3 minä: joko taas...
VastaaPoista